Koitsanlahden hovi on ainoa Suomen nykyisellä alueella sijaitseva lahjoitusmaakartano. Venäjän keisarit luovuttivat ansioituneille alaisilleen suuressa Pohjan sodassa ja Hattujen sodassa vallatulta Vanhan Suomen alueelta yksittäisiä tiloja tai jopa kokonaisia kyliä. Lahjoitusmaan saajat eli donetaarit paitsi keräsivät alueelta talonpoikien ja torppareiden verotulot, päättivät pitkälti myös tämän alueen hallinnosta ja oikeudenpidosta. Tsaari Aleksanteri II poisti maaorjuuden vuonna 1861 ja Suomen senaatti päätti valtion ostavan ja lunastavan hovien maat. Ajatus oli myydä ne kohtuullisilla hinnoilla alkuperäisten omistajien eli talonpoikien suvuille. Tsaari vahvisti päätöksen, mutta asian toteutus venyi vuosikymmeniä. Jatkosodan jälkeen hovin maita jaettiin evakoille ja näin hovin maaomaisuus kutistui huomattavasti. Koitsanlahden hovi avattiin museona vuonna 1966, mutta se oli Museoviraston hallinnassa suljettuna vuodesta 1991, kunnes se syksyllä 2016 myytiin antiikkikeräilijälle Ilkka Jylhälle. Museo on ollut avoinna yleisölle muutamia päiviä kesäisin. Tänä kesänä FM, kohdeopas Maarit Mattila pitää hovia auki heinäkuussa viikonloppuisin la-su klo 12–18. Hovilla voi nauttia myös kahvilapalveluista aistien alueen historian siipien havinaa.