Hevosvetoisten ajoneuvojen ja työkoneiden museo
Hevosvetoisten ajoneuvojen ja työkoneiden museo (Markkinatie) sijaitsee Saaren Ravipirtillä urheilukentän vieressä. Museo on avoinna tilauksesta. Tiedustelut puh. 050 308 5620 tai 050 313 7286.
Museot
Parikkalassa on useita pieniä paikallista elämää tallentavia museoita. Täällä pääset tutustumaan mm. erilaisiin hevosvetoisiin ajoneuvoihin, kotiseutumuseon aarteisiin, pienen meijerin toiminnassa tarvittaviin vehkeisiin tai aitoon vanhan ajan kyläkauppaan!
Honkakylän kauppamuseo
Honkakylän kauppamuseo Parikkalan Honkakylässä (Sorokulmantie 759). Aidossa kaupparakennuksessa on esillä 1940–1950-luvun kauppairtaimistoa. Kaupan puolella voi kokea astuvansa suoraan sodan jälkeisiin jälleenrakennus- ja pula-ajan vuosiin, jolloin elintarvikkeita ja vaatteita myytiin kortilla. Honkakylä on avoinna kesäviikonloppuisin. Tarkista aukiolot ja kesätapahtumat Etelä-Karjalan tapahtumakalenterista, PR-sanomien kesälehden liitteestä tai kauppamuseon Facebook-sivuilta https://www.facebook.com/groups/1166450167542830/
Koitsanlahden hovi
Koitsanlahden hovi on Suomen ainoa lahjoitusmaakartano. Se on kulttuuriperinnöltään ja historialtaan poikkeuksellinen nyky-Suomen alueella. Koitsanlahden hovi kertoo Ruotsin suurvalta-ajan historiasta, lahjoitusmaista sekä talonpoikien asemasta 1600-1800-luvuilla. Hovin pihalla on ”Kärsimysten kivet” -muistomerkki menneiden sukupolvien kärsimyksiä kunnioittamassa. Muistokivi on pystytetty vuonna 1958. Koitsanlahden hovi on yksityisomistuksessa.
Koitsanlahden Hovi opastukset
Koitsanlahden hovi on ainoa Suomen nykyisellä alueella sijaitseva lahjoitusmaakartano. Venäjän keisarit luovuttivat ansioituneille alaisilleen suuressa Pohjan sodassa ja Hattujen sodassa vallatulta Vanhan Suomen alueelta yksittäisiä tiloja tai jopa kokonaisia kyliä. Lahjoitusmaan saajat eli donetaarit paitsi keräsivät alueelta talonpoikien ja torppareiden verotulot, päättivät pitkälti myös tämän alueen hallinnosta ja oikeudenpidosta. Tsaari Aleksanteri II poisti maaorjuuden vuonna 1861 ja Suomen senaatti päätti valtion ostavan ja lunastavan hovien maat. Ajatus oli myydä ne kohtuullisilla hinnoilla alkuperäisten omistajien eli talonpoikien suvuille. Tsaari vahvisti päätöksen, mutta asian toteutus venyi vuosikymmeniä. Jatkosodan jälkeen hovin maita jaettiin evakoille ja näin hovin maaomaisuus kutistui huomattavasti. Koitsanlahden hovi avattiin museona vuonna 1966, mutta se oli Museoviraston hallinnassa suljettuna vuodesta 1991, kunnes se syksyllä 2016 myytiin antiikkikeräilijälle Ilkka Jylhälle. Museo on ollut avoinna yleisölle muutamia päiviä kesäisin. Tänä kesänä FM, kohdeopas Maarit Mattila pitää hovia auki heinäkuussa viikonloppuisin la-su klo 12–18. Hovilla voi nauttia myös kahvilapalveluista aistien alueen historian siipien havinaa.
Papinniemen arkeologinen autiokylä
Uukuniemen kirkonkylässä lähellä Papinniemen leirintäaluetta sijaitsevat 1600-luvulla autioituneen ortodoksikylän jäänteet. Paikalla oli Uukuniemen ortodoksinen pääkirkko, siihen liittynyt kalmisto sekä asuinpaikka. Papinniemellä on tehty Turun yliopiston arkeologien voimin tutkimusta, ja alueelta onkin löytynyt paljon esineitä. Alueeseen voi tutustua omatoimisesti.
Parikkalan kotiseutumuseo, Hauta-Ollin mökki
Hauta Ollin mökkiin on koottu talonpoikaisesineistöä 1900-luvun alusta. Tupaan on sisustettu 1900-luvun alun maalaistalon sisutus ruokapöytineen ja astioineen. Kamarissa on Parikkalan historiaan liittyvä näyttely. Omassa tilassaan ovat esillä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun maalaistalon puuesineet, kuten kirnut, vakat, sirpit ja viikatteet.
Parikkalan lähihistoriaa, opastukset, kävelykierrokset
Kiinnostaako sinua tai vieraitasi Parikkalan tai alueellamme asuneiden ihmisten menneisyys? Järjestän opastettuja historiakävelyjä ja pienimuotoisia luentoja suomen kielellä. Esimerkkejä: Sahanranta ja Pelkoset, Parikkalan kirkonkylä (myös Hauta-Ollin mökki ja Meijerimuseo), Helenansaari, Kangaskylä (kuten apteekki, liike-elämä, kunnansairaala), rautatie, kansa- ja yhteiskoulu, sotamuistomerkit. Henkilöistä esimerkiksi Artturi ja Aina Helenius, Pietari Hannikainen, Jakob Lagervall (ja yleensäkin Koitsanlahden lahjoitusmaahovin historia),Eino Leino ja Oskar Merikanto Parikkalassa, Armi Siitonen. Ryhmä / osallistujamaksu (alle 10 hlön ryhmille mahdollisuus järjestää "olohuonekahvit" erillismaksusta Parikkalan keskustassa) Yhteydenotot tarpeeksi ajoissa!
Parikkalan Meijerimuseo
Museo on perustettu vuonna 1980, ja alunperin se sijaitsi Särkisalmen Meijerisaaressa. Museo siirrettiin v. 2004 Käsityökeskuksen pihapiiriin kotiseutumuseon viereen. Pikkumeijerin tiloissa on esillä maidon, kerman ja voin valmistukseen käytettyjä esineitä 1900-luvun alusta. Meijerisalissa on esillä muun muassa puinen voipöytä, separaattoreita ja kirnuja. Varastohuoneessa eli maitohuoneessa on esillä voin tekoon tarvittavia muotteja. Sen viereiseen huoneeseen on sisustettu 1900-luvun alun meijeriskän, eli meijerin hoitajan, huone.