Historian havinaa
Historian havinaa, kivikautisia asuinpaikkoja, arkeologinen autiokylä ja pyyntikuoppia. Parikkalan historia ulottuu pitkälle menneisyyteen.
Lue lisää
Historiakohteet
Parikkalassa on asuttu pitkään aina viimeisen jääkauden väistymisestä asti. Parikkalasta tunnetaan kymmeniä esihistoriallisia asuinpaikkoja. Asukkaat jättivät jälkeensä myös pyyntikuoppia ja metsästyksen tiimellyksessä pudonneita työkaluja.
Myöhemmin Parikkala seutu oli useita kertoja rajankäynnin kohteena milloin milläkin puolella rajoja. Vuosisatojen ajan seutu kuului Novgorodin kauppavaltion alaisuuteen osana Kurkijoen lääniä. 1617 alue siirtyi Stholbovan rauhassa Ruotsille ja silloisista ortodoksisista seurakunnista tehtiin uusi luterilainen seurakunta. Moni ortodoksi pakeni itään uuden uskon alta. Uuden kaupungin rauhassa 1721 raja siirtyi jälleen ja alueesta tuli taas osa Venäjää. Keisarinna Elisabet lahjoitti maat suosikilleen kreivi Mihail Vorontsoville ja Parikkalalaiset joutuivat päivätöihin Koitsanlahden hoville. Päivätyöt lakkasivat vasta 1800 luvun loppupuolella. 1920-luvulla Parikkalasta irtautuivat Simpele ja Saari omiksi kunnikseen. Talvisodassa menetettiin osa Parikkalaa, Saarta ja Uukuniemeä Neuvostoliitolle.
Useisiin näistä historiallisista tapahtumista kertoviin paikkoihin ja nähtävyyksiin pääsee tutustumaan yhä tänäkin päivänä.
Koitsanlahden Hovi opastukset
Koitsanlahden hovi on ainoa Suomen nykyisellä alueella sijaitseva lahjoitusmaakartano. Venäjän keisarit luovuttivat ansioituneille alaisilleen suuressa Pohjan sodassa ja Hattujen sodassa vallatulta Vanhan Suomen alueelta yksittäisiä tiloja tai jopa kokonaisia kyliä. Lahjoitusmaan saajat eli donetaarit paitsi keräsivät alueelta talonpoikien ja torppareiden verotulot, päättivät pitkälti myös tämän alueen hallinnosta ja oikeudenpidosta. Tsaari Aleksanteri II poisti maaorjuuden vuonna 1861 ja Suomen senaatti päätti valtion ostavan ja lunastavan hovien maat. Ajatus oli myydä ne kohtuullisilla hinnoilla alkuperäisten omistajien eli talonpoikien suvuille. Tsaari vahvisti päätöksen, mutta asian toteutus venyi vuosikymmeniä. Jatkosodan jälkeen hovin maita jaettiin evakoille ja näin hovin maaomaisuus kutistui huomattavasti. Koitsanlahden hovi avattiin museona vuonna 1966, mutta se oli Museoviraston hallinnassa suljettuna vuodesta 1991, kunnes se syksyllä 2016 myytiin antiikkikeräilijälle Ilkka Jylhälle. Museo on ollut avoinna yleisölle muutamia päiviä kesäisin. Tänä kesänä FM, kohdeopas Maarit Mattila pitää hovia auki heinäkuussa viikonloppuisin la-su klo 12–18. Hovilla voi nauttia myös kahvilapalveluista aistien alueen historian siipien havinaa.
Parikkalan lähihistoriaa, opastukset, kävelykierrokset
Kiinnostaako sinua tai vieraitasi Parikkalan tai alueellamme asuneiden ihmisten menneisyys? Järjestän opastettuja historiakävelyjä ja pienimuotoisia luentoja suomen kielellä. Esimerkkejä: Sahanranta ja Pelkoset, Parikkalan kirkonkylä (myös Hauta-Ollin mökki ja Meijerimuseo), Helenansaari, Kangaskylä (kuten apteekki, liike-elämä, kunnansairaala), rautatie, kansa- ja yhteiskoulu, sotamuistomerkit. Henkilöistä esimerkiksi Artturi ja Aina Helenius, Pietari Hannikainen, Jakob Lagervall (ja yleensäkin Koitsanlahden lahjoitusmaahovin historia),Eino Leino ja Oskar Merikanto Parikkalassa, Armi Siitonen. Ryhmä / osallistujamaksu (alle 10 hlön ryhmille mahdollisuus järjestää "olohuonekahvit" erillismaksusta Parikkalan keskustassa) Yhteydenotot tarpeeksi ajoissa!
Simpelejärven opisto
Simpelejärven opisto on Parikkalassa ja Rautjärvellä toimiva kansalaisopisto, joka järjestää ympäri vuoden koulutusta, kursseja ja yleisötilaisuuksia. Opisto tarjoaa edullista ja monipuolista harrastamista. Vapaan sivistystyön kouluttajana opisto tarjoaa myös ilmaisia tapahtumia ja tilaisuuksia, retkiä ajankohtaisista aiheista ja ilmiöistä. Opiskelijat ovat tervetulleita yli kuntarajojen. Kurssille ilmoittautuminen yleensä vaaditaan.